sunnuntai 28. syyskuuta 2014

~Nuorten agilityn suomenmestaruudet 2014~

Nuorten agilityn suomenmestaruudet 2014
Kisakoirana minulla oli ensimmäinen oma koirani, yhdeksän vuotias Tshekin tuonti bichon frisé narttu Mini. Mini kilpailee kakkosissa toista vuotta, ja on jäämässä ansaitulle eläkkeelle. Suunnitelmiin oli kuulunut että osallistuisin myös auspai Mantan, bicfri Dumban sekä käävil Näpsän kanssa, mutta matkaan tuli muuttujia: pennut, äkillinen kuolema ja keinukammo.
Aamu alkoi paljon ennen kukon laulua, mutta parin tunnin ajamisen jälkeen saavuimme noin kymmentä vaille kahdeksan kisapaikalle Lietoon, ATT:n hallille. Osallistuin heti ensimmäiselle kakkosten radalle, joka oli aivan tavallinen normikisa, eikä täten liittynyt JSP- ratoihin. Ajatuksena oli tehdä siitä kokeilu rata, kun nyt tänne asti oltiin tultu. Rata oli osaltamme ihan hassu, sillä Mini teki elämänsä ensimmäisen lentokeinun (9- vuotta pitkään elämään pitäisi mahtua aika monta lentokeinua, mutta kyllä, Minimummolla se oli se ensimmäinen).
Maksit ja medit oli ensin, mutta niillä olikin omat tutustumisensa. Ensin tutustui normikisan ohjaajat, ja sen jälkeen junnumestiksiin osallistuvat. Molemmissa nähtiin paljon vauhdikkaita, tyylipuhtaita, läheltä piti, ja vaikka minkälaisia ratoja.
Kun vihdoin B- radan minien rataantutustuminen alkoi, voisin jopa väittää jännittäneeni. Rata oli kivan oloinen ja kaikille esteille sai hyvät lähestymiset, mutta eniten ehkä jännitti vauhti (jota oli tosin ollut hitaudestaan tunnetulla mummolla niin, että hyvä ettei seinille hyppinyt…). Tunnelma oli katossa, ja kaverit kannustivat. Ja paljon. Tuomarina radalla Allan Mattsson
Mini starttasi heti minien ensimmäisenä, mikä ei oikeastaan itseäni edes haitannut, sillä Minin saa nopeasti kontaktiin. Keinulla tulikin vähän vahvempi odota- käsky… Puhdas rata, mutta kuuluisa +5 sekunnin yliaika. Tyytyväisiä oltiin!
C-radan maksit tuomaroi edelleen Allan Mattsson ja Heidi Viitaniemi tuomaroi minit ja medit. Jälleen rataantutustumisessa tunsin pienen jännityksen, mutta ei se pahemmin häirinnyt. Ensimmäisenä startattiin edelleen, ja jälleen puhdas rata, eikä ilman yliaikaakaan selvitty: +2,47s yliaikaa. Yhteen laskettu tulos oli siis 7,70 jolla ylsimme koko kisan seitsemännelle sijalle! Sijoituimme myös normiradalla toiseksi, ja äitini kanssa vitsailtiin että joo, oli vähän väärässä kisassa tuo sijoittuminen. Näiden kisojen yhteydessä Mini jäi siis eläkkeelle.
Kiitos kaikille mukana olleille (valmentajat, kouluttajat, kaverit, tukihenkilöt, kuvaajat ja höpötysseuralaiset) ja kiitos Agility Team Turku hienosta JSP-Suomenmestaruuksista! Kisat oli hienosti järjestetty, sää suosi ja kaikilla hymy huulessa (muistan edelleen kaikki kannustukset radan varrella). Nähdään kisoissa, viimeistään ensi vuonna samoissa merkeissä…!

http://koirakuvat.kuvat.fi/kuvat/jsp-agility2014/20140921_4MG_8059.jpg

^Sama teksti löydettävissä myös Koiramme- lehdestä ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti