Seinäjoki RN 19.3

australianpaimenkora Lovely Lion Sopivasti Yllytyshullu "Sisu" ERI2 & BEST IN SHOW JUNIOR HANDLER

Jo parisen viikkoa sitten koettiin jälleen yksi unohtumaton kokemus! Kilpailin Sutun veljen Sisun kanssa junior handlerissaa ja päivän päätteeksi olimme Best In Show Junior Handler! Kilpailijoita oli vain kymmenen, mutta taso oli korkea. Vaihtokoiraksi sain leonberginkoiran sekä partacollien. Rotukehässä Sisu menestyi oikein kelvolla suorituksella saaden erinomaisen sekä sijoittuen toiseksi. Ensimmäiseksi sijoittui velipoika Topi, joka oli loppujen lopuksi paras uros toinen sertin kera!

Kuva: Venla K

Junior handlerissa arvostelussa kaikki rastit olivat erinomaisessa ja tuomarin kehän jälkeisenä kommenttina kehuja yhteistyöstä ja rauhallisesta esittämisestä. Sisu osaa esiintyä todella hienosti (kiitos Jonnan ja Anniinan) mutta on kuitenkin nuori ja hyvin malttamaton, joten sähläämistä riitti. Pienet muistuttelut, että hei olisitkos taas mun kanssa kehässä, ja nuori mies muisti miten se kehäkäyttäytyminen menikään.

Vaikka kovasti aina uhkailenkin, että tämä laji oli tässä, niin sunnuntain kokemus taas muistutti, mistä asioista menestyminen on kiinni. Sisun kanssa todella nautin kehässä olemisesta, se ei ollut pakkopullaa eikä ahdistavaa, vaikka koira ei aina toiminutkaan juuri niin kuin olisin halunnut. En tiedä johtuuko se siitä, että Sisu on syntynyt meillä vai siitä, että se muistuttaa erehdyttävästi Suttua. Kuitenkin tajusin taas, että tämä on viimeinen kisavuoteni junior handlerissa, joten kisataan nyt tämä ja sitten voi antaa olla. Ehkä se osarivoittokin tulee, mutta jos ei, onhan edelleen olemassa se ykköslaji agility.

Tsäk

Allekirjoittaneen hiihtoloma sujui lähinnä sairasvuoteella ja ihanat lenkkikelit jäivät omasta puolestani käyttämättä. Sillä välin kun itse kirosin flunssaa, mun vanhemmat hakivat miniamerikanpaimenkoiran Ruotsista. Bluestimes Calico Jack eli kotoisammin "Tsäk" on 4.9.2016 syntynyt punamerleuros ja tosiaan samasta kennelistä kuin Räksykin. Tsäk on melko tohveli ja yhtä roturasisti kuin nuo kaksi muutakin miniaussia: nämä oleskelevat aina kolmisin ja kyllä Tsäk Sutunkin kanssa erehtyy painimaan lähinnä vain Räksyn leikkiessä myös. Tsäk on melko ujo, muttei pelkää kovia ääniä ja pitää enemmän miehistä (isän lempparikoira). Herra tulee viereen istumaan ja pällistelee maailmaa, ei kinu rapsutuksia eikä hakeudu syliin, mutta todistettavasti kaksi kertaa vinkunut kun itse olen lähtenyt huoneesta. 

Täällä blogin puolella en ole mineistä juuri puhunut. Viralliselta nimitykseltään miniaussie on Miniature American Shepherd, Suomessa se on omistajien käytössä kääntynyt muotoon miniamerikanpaimenkoira ja lempinimenä käytetään lähinnä miniaussia tai miniä. Suomesta miniausseja löytyy noin 20-40 yksilöä, itselläni on tiedossa reilut kaksikymmentä yksilöä. Täällä minit ovat käytännössä sekarotuisia, jolloin ne rekisteröidään FIX- rekisteriin jos mielii kilpailuihin. 

Ulkonäöltään minit ovat kuten aussiet; monenlaista. Töpöhäntäisiä on todella vähän, mutta keskusteltuani jonkin verran Tsäkin ja Räksyn kasvattajan kanssa kävi ilmi, että luonnollisia töpöhäntiäkin on, mutta ne ovat vain harvinaisempia. Luonteeltaan ja ulkonäöltään minit ovat myös kuten normiaussiet, vaihtelevat suuresti. Keski-euroopassa minit ovat paljon yleisempiä kuin Suomessa, esimerkiksi Saksassa hyväksytty rotukin. Siellä tosin nämä "miniaussiet" olivat aivan normiaussien kokoisia, suurin osa Slovakiassa kilpailleista oli maksia ja muutama hyvän kokoinen medikin löytyi. 

Tsäkin kohdalla on katsottu lähinnä kokoa, puolivuotiaaksi se on todella pieni, joka on plussaa tämän rodun kanssa. Tsäk tulee isosta kennelistä ja on vähän hämmentynyt niin paljosta ihmiskontaktista meillä, mutta koiraseurassa on oikein reipas ja rakastunut erityisesti Räksyyn, vaikkei Räksy pidä pikkupunaista kovin suuressa arvossa. Pieni punainen mies ihmettelee maailmaa ja itse ensin pentuun tutustutaan ja lähtökohtaisesti menee uuteen kotiin vain jos oikeanlainen koti ilmaantuu ilman erillisiä kyselyitä.