sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Kipinästä tuli syttyy

Löysin varmaan elämäni lajin. 

Sain Susannan kanssa yhtenä maanantaina kuningasidean ja tiistaina pyöräilin sitten niille ratsastamaan Sinaa, 14- vuotiasta risteytysponia. Ehkä tämä tulee ehkä ihan liikaa poneihin hullaantuneelle päin kasvoja, mutta poniratsastajaksi en enää kelpaa. Pakko siirtyä pelkästään jo pituudenkin vuoksi ainakin isoihin poneihin. Etenkin kun jalustimet olivat varsin lyhyet tämmöiselle Tosi Kouluratsastajalle. Ai niin, pitäisiköhän esteitäkin hypätä ?

Kun olin aamulla pyöräillyt yhteensä 22kilometriä Susselle ja takaisin, piti mennä vielä oma kirjava liikuttamaan. Deplalla oli jarrut hukassa (se ei yllättänyt ketään) ja aloin tosissani miettimään johtuisiko satulasta. Eilen oli mennyt todella nätisti ilman satulaa, kaahailusta ei ollut merkkiäkään. Tosin, tuon mahan kanssa satula ei kyllä välttämättä selässä kovin mukavalta tunnu. Huomenna kokeillaan tosiaan sitä ilman satulaa menoa, ja pähkäillään eroja.

Päivän pyöräily saldo oli noin 35kilometriä, joten mun ei tarvitse edes kertoa miten mun häntäluu huutaa hoosiannaa. Ratsastin kaksi ponia, joista jälkimmäisen jarruissa oli pahoja teknisiä häiriöitä tai sitten se satula onkin se tekninen häiriö. 











maanantai 8. kesäkuuta 2015

Kesäloman ensimmäinen viikko

Maanantai

Mulle tuli eilen Mänttä-Vilppulan näyttelyn yhteydessä kaksi hoitokoiraa (kun yhtään omaa ei olekkaan) eli kyseessä Luna (Lovely Lion Flavania Del Elene) sekä Lumi (Lovely Lion Zuliet) joista jälkimmäinenhän on sitten Hupsun sisko. Luna taas on Tuksun ja Bossen pentu, eli Lumin serkku(?) Näin kaukaa ajateltuna. Koko tämän päivän ne vietti tiiviisti mun huoneessa. Yöllä ne joutui jakamaan sängyn mun ja Näpsän kanssa, toisinsanoen nukkuivat omassa pedissään lattialla, sillä Neiti Puudeli ilmaisi omaisuutensa huolellisesti. Komensin sitä kyllä, mutta pikkukastikkeet näkivät parhaaksi oleskella lattialla.
 
Hevoset pääsi kesälaitumelle. Ruohoon ollaan totuteltu jo onneksi pitkään, ja nuo kestävät aika hyvin isotkin määrät. Kyttäillään kyllä silti ettei jalat ala lämpenemään, eivätkä vielä ole koko päiviä vihreällä. Sannikin kuskattiin Katille, kun lopullisesti todettiin että mä en sen kanssa pärjää. Kati on tosiaan mun isosiskoni ja innokas hevosihminen, ja siellä ne köpöttelee. 

Tiistai

Tänään agilitytreenit Näpsän kanssa. Päivällä tokoilin Mantan kanssa (ts. Lopetettiin tauko ja saatiin jostain motivaatiopiikkikin) ja lisäks paljon pyöräilyä. 
Mantan kanssa tehtiin yllätysyllätys seuruuta ja luoksetuloa. Luoksetulossa vauhti on tosi kiva ja tulee suoraan eteen istumaan. Meillä oli ennen laiskuustaukoa ongelmana Mantan vinot sivulletulot ja ainakin vielä teki tosi hyviä ja suoria. Seuruuta tehtiin remmissä, tällä kertaa pari muutaman askeleen pätkää jotka sujuivat sitten niin hyvin, että otin yhden noin 15 askeleen pätkän ja pysyi hyvin kontaktissa eikä alkanut haaveilemaan omiaan. Lelupalkka siis toimii! Jos sitä sitten heinäkuussa ihan kokeeseen asti ?

Näpsän kanssa tehtiin rataa, joka oli ollut valmennuksessa sunnuntaina (jolloin me olimme Mänttä-Vilppulassa). Radalla saatiin todeta että ne kontaktit kuntoon ja elämä on taas paljon helpompaa. Hienosti lähti 2on2off tarjoamaan keinun yläsmeno kontaktille kun lähdettiin tauolle, hassu villis... Kepit sujui paremmin viimeviikkoiseen verrattuna, lähti hieman itse hakemaan oikeaa keppiväliä vaikka mä olin väärällä puolella ja vasta tulossa perässä mukaan, ja kun kannustin niin pienen mietinnän jälkeen jatkoi kepit loppuun. Kotona me saadaan edelleen hakata siis kontakteja, poispäinkäännöstä, sylkkäriä, takaaleikkausta... kesän tavoite ? Radan alussa jouduin jättämään kolmen ensimmäisen esteen taakse, pari kertaa pysyi hienosti mutta lähti myös ilman lupia... Täytyy mainita tuon puudelin väsymättömyydestä. Se jaksaa ihan tuhottomasti, sillä on aina kivaa ja loppumaton motivaatio yhdessä tekemiseen.


Keskiviikko

Laiskottelupäivä (taas). Suunnittelin itselleni treeniohjelmaa kunnon kasvattamiseksi, kroppa kiittää ja kuittaa. Tässä kuussa otin vastaan myös Agilityohjaajan 30päivän fitness- haasteen, kolmatta päivää viedään. Nämä pari päivää olen muutenkin ollut erityisen terveellinen (ei ole kuulunut tapoihin) vaikka tuskaa se onkin välillä ollut (salaatin syöminen ei vieläkään innosta).
Päivällä jatkoin sporttisella linjalla lukuunottamatta pehmistä ja vähintäänkin lautasen kokoista tummasuklaacookieta. Hups. Stadiumista mukaan tarttui vihdoin ja viimein juoksuhousut, -takki ja toppi. Nyt on sitten mukavampi juosta treeneissä ja kisoissa koiran kanssa kilpaa (vai miten se menikään). 


Illalla vihdoin kauan odotettu handlerkurssi Noormarkussa, Heinon Jonnan vetämänä. Mantan mielestä edellä loikkivasta borzoilapsesta olisi pitänyt samantien tehdä koirajauhelihaa ja sain sitä sitten siitä oikein komentaakin, kun rouva tietää että toisia koiria ei treeneissäkään ruveta popsimaan. Itse pitäis opetella juoksemaan harppomatta ja muistaa katsoa tuomariinkin välillä ja pienten koirien kanssa pitäisi rentoutua. Sain kokeilla Jonnan lhasaa Lissua, epätoivoisella menestyksellä tosin. Välillä vaihdoin koiraa, ja otin harjoiteltavakseni hoitokoira-Lunan. Sain kuin sainkin Lunan seisomaan istumisen sijaan! 


Torstai

Ratsastin pitkästä aikaa Deplalla. Se oli niin loistavan laiska, että aloin innokkaasti suunnittelemaan että loppuvuodesta mennään jonnekkin pikkukisoihin. Luultavasti ruoho oli tehnyt tehtävänsä, niin poni oli sitten hiukan rauhoittunutkin. Loppukäynneissä aloin ihmettelemään, sillä poni ontui. Sen kenkä oli ratsastuksen aikana vääntynyt tosi huonoon asentoon, harmitti ihan hirveästi! Ennen ratsastusta oli ollut ok, kavioiden putsauksessa kengät olivat ihan paikoillaan. Soitto kengittäjälle...

Perjantai

Surun päivä. Dibasta tuli enkelikoira, pitkään vaivannut korvatulehdus&ihon kutiaminen ei loppunut edes lääketeollisuuden avulla. Hyvää matkaa, olet rakas <3



Lauantai

Veljeni tyttäret Emilia (11v) sekä Emma (10v) tulivat palauttamaan meitä maan pinnalle surun keskeltä. Samana päivänä käytiin Fixun kanssa luonnetestissä Sastamalassa, pistein 110 ++laukauskokematon! Nyt sitten ollaan luonnetestissäkin käyty! Video tulossa myöhemmin, mikälisikäli sen saan aikaiseksi. Samana päivänä Deplakin saatiin kengitettyä.

Sunnuntai

Ratsasteltiin likkojen kanssa poneilla (toisin sanoen itse ratsastin jarruttomalla Deplalla, tytöt Glennyllä). Mun isoksi ongelmaksi alkaa muodostua oma pituuteni. Olen hieman päälle 170cm pitkä, painoni puolesta varsinkin issikalla voin hyvinkin mennä. Tosin, on hirveä vaikea säätää jalustimet ja selässä pysyminenkin on välillä varsin työlästä. Tosin, se saattaa johtua Deplan kaahailustakin, mutta kyllä tuosta pituudesta alkaa ongelmiakin syntyä. Varsinkin kuvia katsellessani mietin, että miksi ihmeessä olen näin pitkä (vaikka olen loppujen lopuksi aika lyhyt..). No, uutta hevosta ei tule ellei vanhat lähde, joten Deplalla mennään, onhan se niin rakas.


Helsinki Royal Canin Show 23.5

JH- jatkoon australianpaimenkoira Glenhouse's Toccata "Mantan" kanssa
Lovely Lion I'm Cute "Isku" ERI1 SA ROP-juniori!










maanantai 1. kesäkuuta 2015

Rauma KR 17.5.

JH- australianpaimenkoira "Tepon" kanssa
Bolognese Lovely Lion I'm Cute "Isku" ERI1 SA PN1 ROP SERT ROP-JUNIORI
Kennel Pipperoo ROP-KASV