Sutun tokon alkeet

Harvemmin noille kursseille ilmottaudun, mutta nyt päätin että ihan pakko lähteä! Sutun kanssa tokoilu on hurjan hauskaa ja koukuttavaa, kun koiralla on palava halu tehdä yhdessä Kartturin kanssa ja lisäksi ainakin omasta mielestäni Suttu kehittyy hurjaa vauhtia. Kuitenkin treenaan Sutun kanssa enemmän kuin Mantan ja Fixun kanssa edes yhteensä, niin ongelmia tuntuu ilmestyvän senkin edestä. Ei mitään ylitsepääsemätöntä, mutta sellaista johon kuitenkin epävarmuuttani haluan ohjausta. Lisäksi noihin omatoimitreeneihin ei vain tule lähdettyä, nyt kun on oikein maksettu kurssi tiettyyn aikaan viikosta niin tulee lähdettyäkin. Sain myös houkuteltua paremman puoliskon kuvaamaan. Laatu ei ehkä ole parasta mahdollista, mutta videolla näkyy muunmuassa Sutun leikkiä.

Ensimmäisellä kerralla aiheena oli luopuminen ja perusasento. Sutun kanssa on melkein hävettävän vähän tehty luopumista, vaikka pikkupentuaikoina painotin että se tulee olemaan meillä yksi tärkeimpiä asioita. Se sujui kuitenkin pienen alkukankeuden jälkeen paremmin kuin odotin; namin rauhaan jättäminen tarkoittaisi palkkaa toisesta kädestä.

Perusasento sujui myös todella hienosti. Takapää kääntyy kyllä nopsaan eikä tarvitse mitään apuja. Suttu on kuitenkin vielä niin vähän tehnyt perusasentoa, ettei ihan varmaksi vielä tiedä mitä oikeasti pitää tehdä joten tökkäisee joka kerta käteeni vaikka se olisi paikoillaan. Neuvoksi saatiin vaan että pitää yhtenä kriteerinä vähän aikaa ettei käteen kosketa, vaikka joutuisi väistämään/auttamaan. Välillä autoin oikealla kädellä (huh, vaati taipumista rautakanki-Kartturilta!) ja välillä taas puhtaasti väistin kosketusta. Viikon mittaan se auttoi sillä...

Toisella treenikerralla kerrattiin pikaisesti läksyt (perusasento) ja nyt pystyin jo pitämään kättä selän takana. Sivulletulot eivät tosin olleet niin suoraviivaisia, vaan ensin jäätiin vähän kauas, ehkä liian taakse tai liian vinoon mutta kun ohjaaja malttoi muutaman kerran odottaa niin alkoi tulla siistimpiäkin suorituksia. Nyt alkuperäinen kouluttaja Hanna oli estynyt pääsemään joten Maria oli sijaistamassa ja häneltä saatiin neuvoksi tehdä tuossakin luopumisharjoituksia vielä enemmän ja palkata oikealla. Kommenttina myös että Suttu käyttää kyllä hyvin takapäätä, mutta herkästi liikaa (johon itsekin olen kiinnittänyt huomiota) eli alamme tekemään hirveästi töitä tuon toispuoleisuuden kanssa (Sutun peruutukset kaartuvat aina voimakkaasti koirasta katsottuna vasemmalle).

Tämän treenikerran aiheena olivat luoksepäästävyys ja luoksetulo. Suttu tervehti "tuomaritätiä" todella nätisti, nopea moikkaus ja sitten taas keskityttiin omaan Kartturiin. Sutun yksi mahtavimpia luonteenpiirteitä: muut koirat ja ihmiset ei loppujenlopuksi kiinnosta ihan hirveästi, nopeasti kiva moikata ja jossei Kartturilta tule mitään käskyä niin voi vähän enemmänkin moikata. Toisille koirille se äksyilee niiden tullessa nopeasti iholle ja heti päälle leikkimään, mutta muuten sietää toiset koirat ihollakin kunhan ne eivät huomioi Suttua.

Luoksetulon eteentuloa oltiin tehty jo entuudestaan etenkin tuolilla istumis -taktiikalla. Nyt kuitenkin itse jo seison. Tässä liikkeessä huomaa Sutun toispuoleisuutta, kun se heittää tässä takamustaan selkeästi vasemmalle kohti sivulletuloa. Jatketaan tuolilla istumista ja seisoen tehtyjä eteentuloharjoituksia sopivassa suhteessa (joka on?).